Kerroksia ja syvyyttä skräppisivulle

Laita valokuva sellaisenaan paperiarkille, niin se vain lepää siinä. Laita sen alle pala toista paperia, työnnä tägi puoliksi sen alle ja nosta yksi kukka pienellä tarralla, niin sivulle syntyy yhtäkkiä syvyyttä. Siihen tekee melkein mieli koskea. Siinä on kerrosten koko salaisuus: ei enemmän tavaraa, vaan tavaroita, jotka lepäävät toistensa päällä.

Miksi kerrokset tekevät sivusta rikkaamman

Kerrokset ankkuroivat kuvasi. Suoraan taustaan kiinnitetty kuva leijuu. Kun sen alla on paperireunus, hieman esiin pilkistävä toinen arkki tai sen alta kulkeva kaistale, kuva saa paikan, johon se kuuluu.

Kerrokset myös ohjaavat katsetta. Siihen kohtaan, jossa kerroksia on eniten, katse osuu ensimmäisenä. Siksi rakennat ne sen ympärille, mitä haluat näyttää, yleensä pääkuvan tai otsikon ympärille.

Ja kerrokset kertovat jotain. Pala reitin karttaa, kuvan alta puoliksi pilkistävä kuitti, pätkä pitsiä mummon pöytäliinasta: jokainen kerros lisää palan tarinaa. Tasainen sivu voi olla kaunis, mutta kerroksellinen sivu tuntuu talteen otetulta hetkeltä.

Rakenna suuresta pieneen

Helpoin tapa pitää kerrokset rauhallisina on noudattaa aina samaa järjestystä. Moni kokenut skräppääjä tekee näin:

1. Tausta: kokonainen arkki cardstockia (tukevaa, yksiväristä paperia) tai kuviopaperia.
2. Paneeli: pienempi pala toista paperia, hieman vinossa tai suorassa, joka rajaa sivun keskiosan.
3. Mattoreunukset: yksi tai kaksi kerrosta paperia suoraan kuvan alla, kukin muutaman millin kuvaa suurempi.
4. Kuva.
5. Pienet jutut: tägit, tarrat, pätkä nauhaa, sana.

Etene siis suurista pinnoista pieniin yksityiskohtiin. Jos aloittaa toisin päin, kivoista pikkujutuista, päätyy usein sivuun, jolla kaikki huutaa yhtä kovaa.

Asettele kaikki ensin irrallaan, ilman liimaa. Siirtele, käännä, ota pois. Ota asettelusta kuva puhelimella ja katso sitä: pieneltä näytöltä näet heti, onko sivu vino tai jostain kohtaa liian täynnä. Vasta kun kaikki on kohdallaan, alat liimata.

Montako kerrosta riittää?

Mitään tarkkaa lukua ei ole, mutta muutama nyrkkisääntö auttaa:

• Kuvan alle riittää yleensä kaksi tai kolme kerrosta. Sitä enemmän, ja kehyksestä tulee pino.
• Valitse yksi kohta, johon kerrokset kokoontuvat. Toinen, pienempi ryhmä sivun toisella puolella sopii vastapainoksi.
• Mitä enemmän kuvia, sitä vähemmän kerroksia ja koristeita kuvaa kohden.
• Jätä tyhjää tilaa. Juuri sen rauha saa kerrokset näkymään.

Jos epäröit, onko sivu valmis, lopeta askelta aiemmin kuin aioit. Kerroksen voi aina lisätä myöhemmin. Jo kiinni olevan poistaminen on hankalaa.

Vaahtomuoviteippi ja muut tavat nostaa

Vaahtomuoviteippi on kaksipuolista teippiä, jonka välissä on ohut kerros vaahtomuovia. Sitä saa rullana sekä irtonaisina paloina tai pyöreinä tarroina, joita kutsutaan usein nimillä foam squares, pop dots tai 3D-tarrat. Se, minkä nostat teipillä, luo pienen varjon alla olevaan kerrokseen. Juuri siitä efekti syntyy.

Muutama tapa käyttää sitä:

• Nosta pääkuvasi muutamalla palalla. Älä laita niitä pelkästään kulmiin, vaan myös yksi tai kaksi keskelle, muuten kuva painuu notkolle.
• Kun teet monikerroksisen stanssatun kukan, laita pala vaahtomuovia vain ylimpien terälehtien alle. Silloin ne irtoavat alimmasta kerroksesta, ja saat oikean kukan litteän kuvan sijaan.
• Kiinnitä leikattu otsikko vaahtomuoviteipillä tummemman pohjan päälle. Varjo tekee kirjaimista helpommin luettavia levottomalla taustalla.
• Ohuiden ja hentojen muotojen kohdalla voit laittaa kapeita vaahtomuovipaloja leveämpien osien alle. Se on vähän näpertelyä, mutta varjo on sen arvoinen.

Vaihtele korkeuksia. Sivu, jolla kaikki on nostettu vaahtomuovilla yhtä korkealle, on yhtä tasainen kuin sivu ilman vaahtomuovia. Yhdistä taustan litteisiin tarroihin paksumpia tarroja tai chipboardia (tukevaa, painettua kartonkia) niiden eteen, niin otsikkosi saa syvyyttä kuin itsestään.

Syvyyttä voi tehdä myös ilman vaahtomuovia:

• Liimaa paperi vain keskeltä. Reunat jäävät irti ja kaartuvat vähän ylös. Siitä tulee ilmava, pehmeä kerros.
• Taivuta stanssattujen kukkien ja perhosten lehtiä varovasti ylöspäin sormesi tai kynän päällä.
• Laita vellumia (läpikuultavaa paperia) kerroksen alle tai päälle. Alempi kerros näkyy yhä himmeästi, mikä antaa pehmeän, syvän vaikutelman.
• Työnnä kuva muutaman kukanvarren eteen. Silloin näyttää siltä, kuin kukat kasvaisivat sen takana.

Pidä kerrokset siisteinä

Kerrokset näyttävät sotkuisilta, jos niissä ei ole yhtenäisyyttä. Tämä auttaa:

• Käytä rajattua väripalettia, kahta tai kolmea väriä, jotka sopivat kuvaan. Valitse värit kuvasta itsestään.
• Käytä samanlaisiin elementteihin samaa paperia. Kaikki sydämet samaa punaista, kaikki lehdet samaa vihreää. Se tuo rauhaa.
• Ryhmittele. Kolme toistensa päällä olevaa juttua kuvan kulmassa näyttää yhdeltä kokonaisuudelta. Samat kolme juttua ympäri sivua näyttävät irralliselta sotkulta.
• Anna koristeiden mennä hieman kuvan kulman päälle, niin ne kuuluvat siihen.
• Varmista, että kaikki on kuvaa pienempää. Koristeiden kuuluu auttaa, ei kilpailla.
• Jos värejä ja kontrastia on jo paljon, tarvitset vain vähän lisää.

Huolehdi myös taustalla olevasta järjestyksestä. Näkymätön ruudukko, jossa paneelien ja kuvien reunat osuvat samoille linjoille, pitää täydenkin sivun selkeänä. Sen jälkeen yksi elementti saa olla vinossa, kuten tägi tai teippikaistale. Juuri siksi, että kaikki muu on suorassa, se erottuu.

Tekstuuria paperilla, kankaalla ja kohokuvioilla

Syvyys ei ole pelkkää korkeutta. Myös pintojen erot tekevät sivusta rikkaamman. Sileä karhean vieressä, kiiltävä mattapinnan vieressä, paperi kankaan vieressä.

• Vaihtele paperilaatuja: sileä cardstock, voimapaperi, helmiäispaperi, vellum.
• Revi reunoja. Paina metalliviivain paperia vasten ja vedä paperia toisella kädellä ylöspäin viivainta pitkin. Jos haluat vapaamman muodon, vedä ensin viiva märällä siveltimellä; paperi repeää siitä helpommin.
• Karhenna reunoja saksilla tai hiekkapaperilla ja hankaa niihin vähän mustetta. Kokeile ensin jämäpalaan.
• Käytä kangasta: nauhanpätkää, juuttia, pitsiä, pala puuvillaa, nappia.
• Embossaus tuo kohokuvion itse paperiin. Embossauskansiolla (kuvioidulla muotilla) painat cardstock-arkkiin pintakuvion ilman, että se paksunee juuri lainkaan.
• Ompelukoneella paneelin ympärille ommeltu sauma pitää kerroksen paikallaan ja tuo samalla tekstuuria.
• Valkoiset maaliroiskeet tai vähän mustetta usean kerroksen päällä sitovat ne toisiinsa.

Leikkaa myös joskus muoto kuviopaperista ja laita se takaisin irtonaiseksi kerrokseksi. Kukkien leikkaaminen painetusta kuviosta (sitä kutsutaan nimellä fussy cutting) on edullinen tapa käyttää jämäpaloja ja tuo heti yhden kerroksen lisää.

Syvyyttä ilman, että albumi paisuu liian paksuksi

Jokainen kerros vie tilaa albumissa. Muutama sivu paksuja koristeita, niin albumi jää helposti ammolleen tai suojataskut vääntyvät vinoon. Näin pidät sen hallinnassa:

• Pidä paksuimmat kerrokset kaukana albumin selästä. Siinä kohtaa purisTAA ensimmäisenä.
• Käytä vaahtomuoviteippiä lähinnä yhteen tai kahteen asiaan sivua kohden, ei kaikkeen.
• Valitse ohuita tapoja tehdä syvyyttä: vain keskeltä liimattu paperi, vellum, embossaus, revityt reunat. Ne antavat paljon vaikutusta lähes ilman paksuutta.
• Laita paksun sivun viereen rauhallinen, tasaisempi sivu. Se on mukavaa silmälle ja albumille.
• Vuorottele runsaasti kohokuvioita sisältäviä sivuja sellaisten sivujen kanssa, joilla niitä ei ole, tai porrasta paksut kohdat niin, etteivät ne osu päällekkäin suljetussa albumissa.
• Albumi, jossa on irrallinen selkä, kuten ruuvikansio tai rengaskansio, antaa enemmän tilaa kuin kiinteästi sidottu kirja.

Säilytä paksu, kohokuvioitu albumi mieluummin vaakatasossa kuin pystyssä, omassa laatikossaan tai hyllyllä, äläkä laita sen päälle mitään painavaa. Silloin nostetut kerroksesi myös pysyvät nostettuina.

Aloita yhdestä kuvasta

Jos haluat kokeilla, ota sivu, jolla on yksi kuva. Laita sen alle paneeli ja mattoreunus, nosta kuvaa muutamasta kohdasta ja kokoa yhteen kulmaan pieni kolmen jutun ryhmä. Katso, mitä se tekee. Ennen kuin huomaatkaan, katsot paperinjämiä eri silmin: et roskana, vaan seuraavana kerroksenasi.