Näin irrotat liimatut valokuvat vanhasta albumista turvallisesti

Selaat isoisäsi albumia ja haluat ottaa talteen sen yhden kuvan, jossa hän on poikana. Ehkä haluat kehystää sen tai teettää siitä kopion. Vedät varovasti kulmasta ja tunnet heti vastusta. Lopeta siihen. Muutamalla yksinkertaisella välineellä ja ennen kaikkea kärsivällisyydellä moni kuva irtoaa ehjänä, mutta vetäminen ei ole koskaan oikea tapa.

Ensin kuva koko sivusta

Ennen kuin irrotat mitään, skannaa tai kuvaa koko sivu. Silloin tiedät myöhemmin tarkalleen, miten kaikki oli aseteltu, mitkä kuvat kuuluivat yhteen ja mitä niiden viereen oli kirjoitettu. Ja jos jokin menee ikävästi pieleen, sinulla on ainakin hyvä kuva siitä, millainen valokuva oli.

Kirjoita myös muistiin, mitä kuvan ympärille sivulle on merkitty. Mustaan kartonkiin valkoisella kynällä kirjoitettu nimi tai vuosiluku kuuluu siihen kuvaan, ja tieto katoaa heti, kun kuva on irrallaan pöydällä.

Pitääkö kuva edes irrottaa?

Rehellinen vastaus on: usein ei. Albumi on enemmän kuin kokoelma kuvia. Myös järjestys, kuvatekstit ja tekijän valinnat kertovat tarinaa. Siksi museot ja arkistot yleensä säilyttävät vanhat albumit ja scrapbookit ehjinä ja käyttävät kopioita.

Jos haluat suurentaa kuvan, jakaa sen tai käyttää sitä uudessa scrapbookissa, hyvä skannaus riittää melkein aina. Voit tulostaa sen ja käyttää sitä niin usein kuin haluat, ja alkuperäinen pysyy turvassa paikallaan.

Irrottamiseen on kuitenkin hyviäkin syitä:

• Albumi hajoaa ja sivut haurastuvat koko ajan.
• Kuvat ovat itseliimautuvassa albumissa ja alkavat haalistua tai värjäytyä.
• Kuvan takapuolella voi olla jotain, minkä haluat pystyä lukemaan.
• Kuva on vinossa tai puoliksi irti ja vaurioituu lisää aina, kun albumia selataan.

Jos epäröit, jätä kuva paikalleen. Minkä jätät tänään irrottamatta, sen voit aina irrottaa myöhemmin.

Hammaslanka, lasta ja kärsivällisyys

Kun kuva on kiinnitetty paperiin tai kartonkiin liimalla, teipillä tai vanhoilla liimakulmilla, tarvitset vain vähän:

• Vahaamatonta, litteää hammaslankaa.
• Ohuen, sileän lastan. Konservaattorien käyttämä mikrolasta on ihanteellinen, mutta myös litteä taittoluu tai ohut palettiveitsi käy. Ei terävää veistä.
• Puhtaat, kuivat kädet. Koske kuvapintaan mahdollisimman vähän, sillä sormien rasva ja kosteus jättävät jälkiä.

Aloita kulmasta, josta kuva on jo vähän irti. Pujota hammaslanka kuvan taakse, pidä sitä kireällä molemmista päistä ja vie sitä pehmeällä sahaavalla liikkeellä eteenpäin kuvan alla. Etene pienissä osissa äläkä nosta kuvaa, vaan anna hammaslangan tehdä työ.

Jos se ei onnistu, työnnä lasta aivan litteänä reunan alle ja etene millimetri kerrallaan. Jos tunnet kuvan taipuvan tai sen takapuolen paperin lähtevän mukaan, jatka jostain muualta tai lopeta.

Ota aikaa. Kuva, joka on kymmenen minuutin jälkeen yhä kiinni, on kiinni vielä huomennakin. Rauhallinen työskentely estää useimmat vauriot.

Muovin alla olevat kuvat

Hankalimpia ovat 1970- ja 1980-lukujen itseliimautuvat albumit, joita kutsutaan myös magneettialbumeiksi. Niissä kuvat ovat kartongilla, jossa on liimaraitoja, ja niiden päällä on muovikalvo. Vuosien mittaan liima on usein kellastunut ja kovettunut tai päinvastoin muuttunut tahmeaksi, ja myös muovi voi tarttua kuvaan.

Toimi näin:

1. Vedä muovikalvoa hitaasti taaksepäin selkämyksestä ulkoreunaa kohti. Jos se tulee raskaasti tai tarttuu kuvaan, lopeta sen kuvan kohdalla.
2. Yritä vetää hammaslanka kuvan alta kulmasta vastakkaiselle puolelle.
3. Jos liima ei anna periksi, voit lämmittää kartonkia takapuolelta hyvin lyhyesti ja varovasti hiustenkuivaajalla pienimmällä teholla. Haalea liima irtoaa joskus helpommin. Pidä hiustenkuivaaja etäällä, älä lämmitä kuvan etupuolta ja jätä tämä vaihe mieluummin väliin, jos epäröit.
4. Älä käytä liuottimia itse kuvaan. Askarteluun on myynnissä liiman irrottamiseen tarkoitettuja aineita, mutta ne on tehty paperille ja voivat vahingoittaa valokuvan kuvakerrosta. Älä koskaan testaa niitä kuvaan, joka on sinulle rakas.

Jos kuva on todella tiukasti kiinni, on viisaampaa jättää se paikalleen. Skannaa sivu ilman muovia, jos se on irti, tai muovin kanssa, jos muuta ei voi. Irrota sen jälkeen sivu albumista ja säilytä se erillään ja tasaisena. Parempi hyvä skannaus kiinni olevasta kuvasta kuin revennyt kuva.

Vanhat lehtileikkeet

Leikkeet ovat kuvia haurampia. Sanomalehtipaperissa on paljon ligniiniä, joka on puusta peräisin oleva aine, ja siksi paperi happamoituu, kellastuu ja haurastuu. Se voi murtua jo nostettaessa. Lisäksi se voi värjätä vieressään olevaa materiaalia, jolloin kuviin, jotka ovat vuosia olleet sitä vasten, tulee ruskeita läikkiä.

Siksi leikkeiden kohdalla pätee vielä vahvemmin: jätä ne mieluummin paikalleen ja tee skannaus tai kopio. Jos haluat säilyttää sisällön, hapottomalle paperille tehty kopio kestää usein pidempään kuin alkuperäinen.

Jos leike on pakko irrottaa esimerkiksi siksi, että se värjää kuvaa, käytä lastaa äläkä koskaan hammaslankaa, joka leikkaa ohuen paperin läpi. Tue leikettä paperiarkilla irrottaessasi ja laita se heti tasaisena kansioon. Älä jatkossa säilytä leikkeitä suoraan kuvia vasten.

Milloin lopetat?

Lopeta heti, jos huomaat jonkin näistä:

• Kuvan takapuolen paperia jää kiinni sivuun.
• Kuva alkaa käpristyä tai taittua.
• Kuvakerroksesta irtoaa hiutaleita.
• Itse sivu repeää tai murenee.
• Alat ärsyyntyä tai sinulle tulee kiire.

Viimeinen kohta ei ole vitsi. Useimmat vauriot syntyvät aivan lopussa, kun olet melkein valmis ja vedät kuitenkin vähän.

Jos kyse on todella korvaamattomasta kuvasta, historiallisesti arvokkaasta albumista tai veden vaurioittamista kuvista, kysy neuvoa paperin ja valokuvien konservaattorilta. Hänellä on välineet ja osaaminen, joihin kotona ei pysty, ja hän osaa myös arvioida, onko irrottaminen ylipäätään järkevää.

Jos kuva kuitenkin repeää

Niin käy varovaisimmallekin scrappaajalle. Älä panikoi äläkä ala teipata.

• Älä käytä teippiä, et edes niin sanottua näkymätöntä teippiä. Se värjäytyy, jättää liimaa ja voi poistettaessa repiä kuvakerrosta mukanaan.
• Älä laminoi kuvaa.
• Kokoa kaikki palat yhteen kuvapuoli ylöspäin hapottomaan paperikuoreen tai polypropeenista, polyeteenistä tai polyesteristä tehtyyn suojataskuun.
• Skannaa palat mahdollisimman pian vierekkäin ja niin tarkasti toisiaan vasten aseteltuina kuin pystyt. Kuvankäsittelyllä repeämän saa sen jälkeen usein lähes näkymättömäksi.

Korjatun skannauksen voit tulostaa albumiin tai kehykseen. Revenneen alkuperäisen säilytät tasaisena ja erillään. Konservaattori voi myöhemmin korjata sen ammattimaisesti, jos haluat.

Sen jälkeen

Säilytä irrotetut kuvat tasaisina hapottomissa kuorissa tai polypropeenista, polyeteenistä tai polyesteristä tehdyissä suojataskuissa ja kirjoita niihin, mistä albumista ja miltä sivulta ne ovat. Jos haluat laittaa ne uudelleen albumiin, käytä liiman sijaan valokuvakulmia. Silloin kenenkään ei tarvitse enää koskaan irrottaa niitä hammaslangalla.