Näin pidät journalin käynnissä myös ensimmäisten viikkojen jälkeen

Uusi muistikirja tuntuu lupaukselta. Ensimmäisellä viikolla kirjoitat joka ilta kauniilla kynillä ja lisäät kulmaan pienen tarran. Sitten tulee kiireinen viikko ja ilta, jolloin olet liian väsynyt, ja yhtäkkiä edessä on kaksitoista tyhjää sivua. Kuulostaako tutulta? Et ole ainoa. Hyvä uutinen on, että jaksaminen riippuu vähemmän itsekurista kuin luulet ja enemmän siitä, miten rakennat tavan.

Miksi niin moni lopettaa muutaman viikon jälkeen

Kun kuuntelee journalia pitäviä ihmisiä, samat syyt toistuvat. Melkein mikään niistä ei liity laiskuuteen.

• Rima on liian korkealla. Näet muiden upeita aukeamia ja haluat samanlaisia. Sellainen sivu vie kuitenkin tunnin, eikä sinulla ole sitä tuntia joka päivä.
• Pohjien tekeminen on jo työtä. Jos koko kuukausi pitää piirtää ennen kuin mitään on kirjoitettu, olet väsynyt jo ennen varsinaista kirjoittamista.
• Tyhjä sivu tuntuu epäonnistumiselta. Muutaman väliin jääneen päivän jälkeen et enää uskalla avata kirjaa, koska näet aukot.
• Joka päivä ei ole mitään kerrottavaa. Jokainen tiistai ei ole erityinen, ja silloin koko sivun täyttäminen tuntuu väkinäiseltä.
• Kirja on piilossa. Laukussa tai laatikossa se yksinkertaisesti unohtuu.
• Et oikein tiedä, miksi teet tätä. Ilman syytä on helppo lopettaa heti, kun tulee vastoinkäymisiä.

Selaa vanhoja, puoliksi täytettyjä kirjoja. Mistä kirjoitit mielelläsi, milloin lopetit, mikä tuntui velvollisuudelta? Se ei todista, ettet osaisi. Se kertoo, mikä sopii juuri sinulle.

Pienet tavat: kolme riviä tai yksi kuva

Suurin askel on tehdä askeleesta pienin mahdollinen. Sovi itsesi kanssa jotain niin pientä, että onnistut siinä huononakin päivänä.

Muutama esimerkki:

• kolme riviä: mitä teit, miltä tuntui, yksi asia muistettavaksi
• yksi lause, vaikkapa jotain, mitä lapsesi sanoi, tai mitä söit
• yksi kuva tai kortti liimattuna sivulle päivämäärän kanssa
• kolmen asian lista asioista, jotka ilahduttivat
• pelkkä avainsana tai pieni piirros, jos muuta ei millään jaksa

Liitä se johonkin, mitä teet joka tapauksessa joka päivä. Aamukahvin jälkeen, ennen nukkumaanmenoa, junassa. Jätä journal paikkaan, jossa näet sen: yöpöydälle tai auki työpöydälle, ei kaappiin.

Valitse myös muoto, joka sopii tekstisi määrään. Sivu päivässä voi ahdistaa, jos kirjoitat vähän, koska kaikki se valkoinen tuijottaa sinua. Viikkonäkymä tai kirja ilman valmiiksi painettuja päivämääriä antaa enemmän tilaa. Kun kirjoitat päivämäärän itse, tyhjää sivua ei koskaan jää, vaikka hyppäisit päivän yli.

Vinkki vuosia journalia pitäneeltä: valmistele muutama sivu etukäteen, vaikkapa kahdeksi viikoksi. Silloin sinun ei tarvitse joka päivä ensin piirtää ennen kuin pääset alkuun. Älä kuitenkaan tee koko kirjaa valmiiksi kerralla. Tyylisi muuttuu, ja sitten olet jumissa sivujen kanssa, joita et enää halua.

Mitä tehdä tyhjille päiville tai väliin jääneille viikoille

Jätä ne tyhjiksi. Se on oikeasti tärkein neuvo. Kiinni kiriminen tuntuu vastuulliselta, mutta jos yrität paikata kymmenen päivän rästit, istut koko illan kirjoittamassa asioista, jotka ovat jo hämärtyneet. Sen jälkeen kirja tuntuu raskaammalta kuin koskaan.

Tee mieluummin näin:

• Aloita vain tästä päivästä. Kirjoita päivämäärä ja jatka.
• Jos haluat silti merkitä aukon, kirjoita yksi lause: ”Kiireisiä viikkoja, paljon töitä, vähän unta.” Sekin on muisto.
• Jos sinä aikana tapahtui jotain tärkeää, kirjoita vain se.
• Liimaa tyhjään kohtaan sen ajan kortti tai kuitti ilman tekstiä.

Tyhjät päivät kuuluvat oikeaan elämään. Kun myöhemmin selaat kirjaa, et näe aukkoja. Näet sen, mitä sinne on kirjoitettu.

Pitääkö kirjoittaa joka päivä?

Ei. Päivittäinen kirjoittaminen toimii joillekin hyvin, koska siitä tulee vakiintunut rituaali. Toisille juuri se sääntö saa luovuttamaan.

Voit myös valita:

• muutaman kerran viikossa, tiettyinä iltoina
• yhden hetken viikonloppuna, jolloin katsot viikkoa taaksepäin
• kirjoittamisen vain silloin, kun on jotain, minkä haluat säilyttää

Tärkeintä on, ettet lopeta. Joka kirjoittaa kolme kertaa viikossa ja jaksaa sen vuoden, saa paljon täydemmän kirjan kuin se, joka kirjoitti kuukauden joka päivä ja lopetti sitten. Journal, joka välillä jää tauolle, on edelleen journal, joka jatkuu.

Jos haluat pitää kokonaisuuden hallussa, voit viikon lopussa katsoa hetken taaksepäin: mikä meni hyvin, mikä jäi tekemättä, mitä otat mukaan ensi viikkoon? Viisi minuuttia riittää.

Koristelu palkintona, ei velvollisuutena

Tarrat, washiteippi (koristeellinen paperiteippi), leimasimet ja värit tekevät journalista mukavan avata. Mutta heti kun koristelusta tulee ehto kirjoittamiselle, siitä tulee kynnys.

Muutama tapa pitää se kevyenä:

• Kirjoita ensin, koristele myöhemmin. Teksti on journal, kaikki muu on lisää.
• Kiireisenä päivänä yksi tarra riittää tekemään sivusta valmiin tuntuisen.
• Liimaa mieluummin kuin piirrä. Tarra-arkki, teippisuikale tai leikattu kuva vie sekunteja.
• Pidä lähellä pientä pussia, jossa on teippiä, tarroja ja liimapuikko, niin ettei sinun tarvitse ensin kaivaa esiin koko varastoasi.
• Säästä isompi liimailu rauhalliseen hetkeen, vaikkapa kerran viikossa tai sunnuntai-iltapäivään.

Voit halutessasi valita kynille ja teipeille yhden värin kuukaudessa. Silloin kirja näyttää yhtenäiseltä ilman, että sinun tarvitsee miettiä sitä joka päivä.

Äläkä vertaa itseäsi siihen, mitä näet netissä. Siellä ovat kauneimmat sivut, eivät tavalliset tiistait. Journalisi ei tarvitse olla taideteos. Se on sinun, sinua varten.

Uudelleen aloittaminen ilman syyllisyyttä

Ehkä journalisi on ollut koskematta jo kuukausia. Silloin houkutus ostaa uusi kirja ja aloittaa puhtaalta pöydältä on suuri. Niin saa tehdä, mutta ei ole pakko.

Voit myös vain jatkaa kirjassa, joka sinulla on. Avaa seuraava tyhjä sivu, kirjoita päivämäärä ja aloita. Jos haluat sanoa asiasta jotain, kirjoita yksi lause siitä, miksi olit poissa. Sen jälkeen jatkat kuin mitään ei olisi tapahtunut. Koska ei olekaan.

Muutama asia, joka auttaa uudelleen aloittamisessa:

• Mieti uudelleen, miksi kirjoitat. Säilyttääksesi muistoja, tyhjentääksesi ajatuksiasi, antaaksesi lapsillesi myöhemmin jotain? Se syy auttaa sinut takaisin, kun taas tulee vastoinkäymisiä.
• Tee sopimuksesta pienempi kuin viimeksi. Jos joka päivä ei onnistunut, kokeile kolmea kertaa viikossa.
• Kokeile toista muotoa. Ehkä viikkokalenteri, pieni laukkuun mahtuva vihko tai päinvastoin isompi kirja, jossa on tilaa liimailulle, sopii paremmin.
• Sovi lyhyt kokeilujakso, vaikkapa kaksi viikkoa tai kuukausi. Sen jälkeen katsot, toimiiko se, ja muokkaat tarpeen mukaan.

Jaksaminen ei tarkoita, ettet koskaan lopeta. Se tarkoittaa, että palaat aina uudelleen. Joka kerta, kun avaat kirjan taas, olet jo jaksanut.