Kuuma- ja kylmäkohokuviointi: näin saat sivulle kohokuvion
Jauheella ja kuumuudella tai kansiolla ja painalluksella: kaksi tapaa tehdä paperiin kohokuvio. Näin teet molemmat ilman irtorakeita ja kuperia kortteja.

Embossaus eli kohokuviointi tarkoittaa, että teet paperiin tai sen pintaan kohokuvion. Tapoja on kaksi, ja ne muistuttavat toisiaan vain lopputulokseltaan. Kuumaembossauksessa sulatat ohuen jauhekerroksen koholla olevaksi viivaksi, kylmäembossauksessa painat itse paperin muotoon. Kummallakin tavalla sivusta tulee sellainen, että sitä tekee mieli koskettaa, eikä siihen tarvita paksuja koristeita.
Ero lyhyesti
Kuumaembossausta kutsutaan myös nimellä heat embossing. Leimaat tahmealla musteella, sirottelet päälle embossausjauhetta ja kuumennat sitä, kunnes se sulaa. Tuloksena on kiiltävä tai matta viiva, joka nousee hiukan paperin pinnan yläpuolelle jauheen värisenä. Tapa sopii hyvin otsikoihin, lyhyisiin teksteihin, kehyksiin ja pieniin kuvioihin.
Kylmäembossausta kutsutaan myös kuivaembossaukseksi. Siinä ei käytetä mustetta eikä lämpöä: painat paperin kuvioon joko embossauskansiolla koneessa tai sabluunalla ja embossauskynällä, jonka päässä on pieni pallo. Paperiin tulee kupera ja kovera puoli. Tapa on kaunein taustoissa ja hienovaraisessa yksivärisessä pintakuviossa.
Voit myös yhdistää ne. Kun sulatat koko arkin umpeen kultajauheella ja pyöräytät sen vielä hieman lämpimänä embossauskansion läpi, saat kultaisen pinnan, jossa on kuvio.
Mitä tarvitset kuumaembossaukseen
- Embossausmustetta: yleensä väritöntä, hieman tahmeaa mustetta (usein nimeltään watermark ink). Myös pitkään märkänä pysyvä pigmenttimuste toimii. Nopeasti kuivuva dye-muste kuivuu liian nopeasti, eikä jauhe tartu siihen.
- Embossausjauhetta haluamasi värisenä. Valkoinen, kulta ja läpinäkyvä ovat hyvä alku.
- Kuumailmapuhallin eli heat tool. Hiustenkuivaaja ei korvaa sitä: se ei kuumene tarpeeksi, ja voimakas ilmavirta puhaltaa jauheen pois paperilta.
- Leimasin, paperiarkki tai kulho ylimääräisen jauheen keräämiseen sekä pieni, pehmeä sivellin.
- Halutessasi embossaustussi, eli kynä, jossa on samaa tahmeaa mustetta. Sillä voit kirjoittaa tai piirtää käsin ja embossata jäljen sen jälkeen.
Kuumaembossaus vaihe vaiheelta
- Hankaa paperi ensin antistaattisella pussilla. Siitä lisää alempana.
- Leimaa embossausmusteella. Paina tukevasti ja tasaisesti ja nosta leimasin suoraan ylös. Jälki voi olla lähes näkymätön, ja niin kuuluukin.
- Sirottele jauhetta heti koko jäljen päälle, kun muste on vielä märkää. Saat sirotella reilusti.
- Napauta ylimääräinen jauhe taitetun paperin päälle ja kaada se takaisin purkkiin.
- Katso tarkkaan, onko rakeita jäänyt sinne, minne ne eivät kuulu. Pyyhi ne pois siveltimellä.
- Anna kuumailmapuhaltimen lämmetä hetki, mutta älä paperin yläpuolella. Liikuta sitä sitten rauhallisesti jäljen yllä muutaman sentin etäisyydellä. Näet, miten jauhe muuttuu himmeästä kiiltäväksi. Siinä vaiheessa siirryt seuraavaan kohtaan.
- Anna kaiken jäähtyä hetki, ennen kuin kosket siihen.
Kuumailmapuhaltimen suutin kuumenee todella kuumaksi. Älä koske siihen, laske se käytön jälkeen paikkaan, jossa mikään ei voi sulaa, ja pidä se erossa itse paperista.
Näin vältät irtonaiset jauherakeet
Rakeet, jotka tarttuvat kohtiin, joihin et ole leimannut, johtuvat lähes aina staattisesta sähköstä tai sormien rasvasta. Antistaattista pussia, eli kangaspussukkaa, jonka sisällä on hienoa jauhetta, hangataan paperin pintaan juuri ennen leimaamista. Silloin embossausjauhe tarttuu enää vain musteeseen.
Työskentele lisäksi kuivin, puhtain käsin ja tartu paperiin reunoista. Napauta sirottelun jälkeen tukevasti ja tarkista jälki ennen kuumentamista. Rakeen voi vielä nyt pyyhkiä pois, mutta sulatuksen jälkeen se on kiinni.
Näin vältät paperin käyristymisen
Paperi käyristyy tai menee aaltoilevaksi, jos sitä kuumennetaan liian pitkään tai liian kuumalla. Muutama asia auttaa:
- Käytä tukevaa paperia. Mitä ohuempaa se on, sitä nopeammin se kupruilee.
- Lämmitä paperia ensin hetki alta, takapuolelta, ja viimeistele päältä. Silloin jauhe sulaa nopeammin, ja paperi on lyhyemmän aikaa kuumuudessa.
- Pidä puhallin liikkeessä ja lopeta heti, kun jauhe kiiltää. Pidempi kuumennus ei paranna lopputulosta. Jauhe voi silloin jopa litistyä ja himmentyä, ja paperi voi värjäytyä tai kärventyä.
- Laita arkki lopuksi muutaman kirjan alle, kunnes se on jäähtynyt kokonaan.
Vellum eli läpikuultava paperi on erityisen herkkää. Valkoinen tai kultainen teksti vellumilla näyttää upealta, mutta kuumenna sitä vain hyvin lyhyesti ja pidä puhallin vähän kauempana.
Embossausjauheiden tyypit
Embossausjauhetta on eri raekokoja. Nimet vaihtelevat merkeittäin, mutta karkeasti jako menee näin.
- Hieno (myös detail, super fine tai ultra fine): pienet rakeet, jotka tarttuvat hyvin tarkasti ohuisiin viivoihin. Valitse tämä pieniin leimasimiin, hienoihin kirjaimiin ja yksityiskohtaisiin kuvioihin.
- Normaali (regular): tavallinen raekoko, joka sopii useimpiin leimasimiin ja otsikoihin.
- Erityisen paksu (myös ultra thick tai embossing enamel): isot rakeet, jotka tekevät paksun, kuperan kerroksen. Käytä tätä isompiin pintoihin tai kun sulatat useita kerroksia päällekkäin lasimaisen vaikutelman saamiseksi. Hienoissa leimasimissa viivat silloin sulautuvat toisiinsa.
Karkea jauhe pienessä, yksityiskohtaisessa kuviossa antaa rakeisen ja epätarkan tuloksen. Hieno jauhe isolla pinnalla jää matalaksi. Anna siis leimasimen koon vaikuttaa valintaan.
Raekoon lisäksi myös pinta vaihtelee: kiiltävä, matta, metallinen, glitterillä tai monta väriä sekoitettuna. Läpinäkyvä jauhe on kätevä, koska sen läpi näkyy alla olevan musteen väri. Se toimii myös resistinä: embossaa kuvio läpinäkyvällä jauheella valkoiselle paperille ja pyyhi sen jälkeen mustetta päälle. Embossattu kohta hylkii mustetta ja jää valkoiseksi.
Kuivaembossaus kansioilla
Embossauskansio on muovinen kansio, jonka sisäpuolella on kuvio, toisella puolella koholla ja toisella syvennettynä. Laitat paperin väliin ja pyöräytät kaiken stanssaus- ja embossauskoneen läpi. Tarvittavien levyjen järjestys löytyy käyttöohjeesta tai itse koneesta. Jos kampi kulkee raskaasti tai jumittuu, älä väkisin vaan tarkista pino. Koneesta itsestään kerrotaan lisää artikkelissamme stanssauskoneen käytöstä.
On tavallisia kansioita ja 3D-kansioita. 3D-kansiossa kuvio on syvempi ja kohokuvio näyttävämpi, ja se vaatii usein erilaisen levyjärjestyksen.
Jos haluat terävämmän jäljen, suihkuta hyvin kevyesti vettä kansion sisäpuolelle, älä paperille. Paperista tulee silloin hieman taipuisampaa, ja kuvio tarttuu siihen paremmin. Jos suihkutat itse paperille, se käpristyy enemmän ja kuivuu pidempään.
Embossattua pintaa voi vielä muokata. Pyyhkäise kuperia kohtia kevyesti mustetyynyllä tai blending-työkalulla, hankaa niihin vähän vahaa tai metallipastaa tai hio kohokohtia varovasti hienolla hiomapaperilla. Silloin kuvio erottuu paremmin myös valokuvissa, sillä kuvassa pehmeä kohokuvio katoaa usein näkyvistä.
Kuivaembossaus sabluunalla ja embossauskynällä
Onnistuu myös ilman konetta. Aseta metallinen tai tukevasta muovista tehty sabluuna paperin päälle, kiinnitä molemmat maalarinteipin palalla, jotta mikään ei liiku, ja laita ne pehmeälle alustalle, kuten vaahtomuovimatolle tai hiirimatolle. Vedä pallopäisellä embossauskynällä rauhallisesti aukon reunoja pitkin. Helpointa se on valopöydällä tai ikkunaa vasten, jolloin näet sabluunan viivat paperin läpi.
Painat paperin takapuolelta, joten kupera puoli tulee etupuolelle. Aloita isommalla pallolla ja vaihda pienempään vasta kulmissa. Näin paperi repeää harvemmin.
Embossauskynällä voit työskennellä myös vapaammin: muotoilla paperisista terälehdistä pyöreitä kiertämällä pieniä ympyröitä takapuolella tai vetää viivan pienen kortin reunaan.
Mikä paperi toimii parhaiten
Kuumaembossaukseen käy lähes mikä tahansa paperi, kunhan se kestää kuumuutta. Cardstock (tukeva, tasavärinen kartonki) toimii parhaiten. Myös kuviopaperi, tagit, journaling-kortit ja vellum käyvät, mutta ohut tai päällystetty paperi alkaa aaltoilla nopeammin. Tummalla paperilla valkoinen, kulta ja hopea pääsevät parhaiten oikeuksiinsa.
Kuivaembossauksessa paksuus on tärkeämpää. Liian ohut paperi repeää tai puhkeaa terävissä kulmissa. Liian paksu paperi antaa kulmikkaan, latistuneen kohokuvion. Noin 220–250 g/m² on useimmille kansioille ja sabluunoille hyvä kultainen keskitie. Yksivärinen cardstock näyttää kuvion paremmin kuin runsaasti painettu paperi, jonka kuvioon kohokuvio hukkuu.
Jos epäröit, tee ensin koe samasta paperista jääneelle palalle. Se vie minuutin ja säästää epäonnistuneelta otsikolta kauneimman kuvasi vieressä.
Kysymyksiä aiheesta
Mitä eroa on kuuma- ja kylmäembossauksella?
Kuumaembossauksessa leimaat tahmealla musteella, sirottelet päälle jauhetta ja sulatat sen kuumailmapuhaltimella koholla olevaksi viivaksi. Kylmä- eli kuivaembossauksessa painat itse paperin muotoon ilman mustetta tai kuumuutta.
Voiko embossausjauheen sulattaa hiustenkuivaajalla?
Ei. Hiustenkuivaaja ei kuumene tarpeeksi, ja voimakas ilmavirta puhaltaa jauheen pois paperilta. Siihen tarvitset kuumailmapuhaltimen.
Miksi embossausjauhetta tarttuu kohtiin, joihin ei ole leimattu?
Se johtuu lähes aina staattisesta sähköstä tai sormien rasvasta. Hankaa paperi etukäteen antistaattisella pussilla ja tartu siihen reunoista puhtain, kuivin käsin.
Mikä paperi sopii embossaukseen?
Tukeva cardstock toimii parhaiten. Kuivaembossauksessa noin 220–250 g/m² on hyvä keskitie, sillä liian ohut paperi repeää ja liian paksu antaa kulmikkaan kohokuvion.


