Sivusuojat: mikä muovi on turvallista valokuvillesi

Läpinäkyvään suojaan pujotettu sivu näyttää valmiilta. Moni kokenut scrappaaja päätyy vuosien kokeilun jälkeen juuri tähän: harva asia suojaa valmista leiskaa yhtä helposti. Mutta muovi ei ole vain muovia. Yksi tasku pitää kuvasi puhtaina vuosia, toinen muuttuu tahmeaksi ja jättää jälkiä sisältöönsä. Ero piilee muutamassa kirjaimessa pakkauksessa.

Miksi käyttää sivusuojia

Sivusuoja, josta puhutaan myös nimillä page protector tai muovitasku, tekee muutakin kuin näyttää siistiltä.

• Se pitää sormenjäljet, pölyn ja kahviroiskeet poissa kuviesi päältä.
• Irronneet palat, kuten kortti tai embellishment (koriste, esimerkiksi nappi tai chipboard-pala), eivät putoa albumista vaan pysyvät paikallaan.
• Vastakkaiset sivut eivät kosketa suoraan toisiaan. Näin yhden sivun muste tai liima ei tartu toiseen.
• Voit helposti siirrellä ja lisätä sivuja tai muuttaa ne toiseen albumiin, varsinkin rengaskansiossa.

Jos albumissa on kiinteät sivut ilman suojia, voit laittaa sivujen väliin arkin hapotonta välipaperia. Sekin suojaa, mutta huonommin sormilta ja pölyltä.

Polypropeeni, polyesteri ja PVC

Useimmin vastaan tulee kolmea muovilaatua. Kaksi niistä on hyviä, yksi ei.

Polypropeeni (PP) on yleisin muovi scrapbook-suojissa. Se on stabiilia, ei päästä mitään, on joustavaa ja edullista. Se on kuitenkin hieman sameampaa kuin polyesteri.

Polyesteri (PET), jota myydään usein tuotenimellä Mylar, on kirkkainta ja jäykintä. Museot ja arkistot säilyttävät siinä irtoasiakirjoja ja valokuvia. Se on kuitenkin kalliimpaa, ja siihen voi kertyä staattista sähköä, jolloin pöly ja pienet palat tarttuvat siihen.

Polyeteeni (PE) on pehmeämpää ja hieman himmeämpää. Sitä on lähinnä kuvataskuissa, negatiivitaskuissa ja pusseissa. Sekin on turvallista.

PVC on se pahis. Se on itsessään kovaa, ja se pehmennetään pehmittimillä. Nämä aineet voivat ajan myötä tihkua muovista ja vahingoittaa sisältöä: kuvat värjäytyvät, tasku muuttuu tahmeaksi ja joskus kuva tarttuu muoviin kiinni. Siksi valokuvien säilytysmateriaalien standardit sulkevat PVC:n pois. Moni halpa esittelykansio, vanha valokuva-albumi ja entisaikojen asiakirjatasku on tehty PVC:stä.

Miten tunnistat turvallisen suojan?

Scrapbookingiin tai valokuville tehtyjen suojien pakkauksessa lukee lähes aina, mistä muovista ne on tehty. Kiinnitä huomiota näihin:

• Muovin nimi: polypropeeni, polyesteri tai polyeteeni, tai lyhenteet PP, PET ja PE.
• Merkintä PVC-vapaa tai englanniksi PVC-free.
• Maininta siitä, että materiaali on läpäissyt PAT-testin. Photographic Activity Test (ISO 18916) on kansainvälinen testi, joka selvittää, reagoiko säilytysmateriaali valokuvamateriaalin kanssa. Se on vahvin todiste siitä, että jokin on valokuvaturvallinen.
• Kierrätysnumero kolmion sisällä, jos sellainen on: 3 tarkoittaa PVC:tä, 5 polypropeenia, 1 PET:tä ja 2 tai 4 polyeteeniä.

Eikö pakkauksessa lue mitään? Silloin nenä ja kädet auttavat. PVC:ssä on usein uuden puhallettavan lastenaltaan tai suihkuverhon tuttu haju, se tuntuu hieman rasvaiselta tai kumimaiselta ja on hyvin veltto. Polypropeeni ei haise miltään ja rapisee hiukan, kun taivutat sitä. Jos epäilet, käytä suojaa johonkin muuhun kuin kuviisi.

Sana arkisto pakkauksessa ei kerro paljoa: se ei ole suojattu termi. Ja hapoton koskee paperia ja kartonkia, ei muovia. Suojassa ratkaisee se, mitä muovia se on, ei se, lukeeko siinä hapoton.

Suojat poikkeaviin kokoihin

Tavallisimmat koot ovat 30,5 × 30,5 cm (12 × 12 tuumaa) ja 21,6 × 27,9 cm (8,5 × 11 tuumaa), ja lisäksi on A4-kokoisia suojia ja pienempiä albumikokoja. Pocket scrapbookingiin on taskullisia suojia monenlaisilla jaoilla, esimerkiksi neljä tai kuusi taskua sivulla.

Jos jokin ei mahdu, tässä muutama kätevä ratkaisu:

• Leikkaa iso suoja kahtia ja käytä puolikasta puolikkaana sivuna kahden täyden sivun välissä. Avoimen reunan viimeistelet washi tape -suikaleella. Älä käytä niittejä kuvien lähellä, sillä ne voivat ruostua.
• Laita pitkä suikale suojaan ja ompele ompelukoneella sauma sivureunaan. Näin saat kapean taskun mittojen mukaan; ylimääräisen leikkaat pois.
• Ota suojat huomioon albumia valitessasi: jokaisella merkillä on oma reikäkuvionsa. Moni 30,5 × 30,5 -suoja sopii eri merkkien albumeihin, mutta ei aina.
• Liian isoille irtotavaroille, kuten julisteelle tai kokonaiselle sanomalehdelle, isompi suoja tai erillinen litteä kansio on parempi kuin taittaminen.
• Pienet, paksut esineet, kuten kolikko tai rintamerkki, mahtuvat pieneen polypropeenipussiin, jonka kiinnität sivulle.

Kun teet oman ratkaisun, käytä samaa turvallista muovia. PVC-teipin pätkä tai vanha esittelytasku kumoaa muun huolellisuutesi.

Sulkevatko suojat kuvat liian ilmatiiviisti?

Tämä huoli kuullaan usein, ja se on ymmärrettävä. Sivusuoja ei kuitenkaan ole suljettu pussi: yläreuna tai sivu on auki, ja ilma pääsee kulkemaan. Kuiville sivuille tavallisessa huoneessa se ei ole ongelma. Stabiilit muovit, kuten polypropeeni ja polyesteri, eivät itse päästä mitään, joten mitään ei myöskään kerry.

Riski syntyy vasta, jos suojaan pääsee kosteutta. Liimasta, maalista tai musteesta vielä kostea sivu tai kosteassa kellarissa tai ullakolla säilytetty albumi voi pysyä muovissa märkänä pidempään kuin ulkoilmassa. Siitä voi tulla hometta. Anna siis sivujen kuivua kunnolla ennen kuin liu'utat ne suojaan, ja säilytä albumeja kuivassa paikassa, jossa lämpötila pysyy tasaisena.

Tavallisista valokuvista vielä yksi asia: älä painele niitä tiukasti suojaan, joka on hieman liian pieni. Täsmälleen sopiva tai vähän väljä suoja on parempi kuin kireä.

Vanhojen suojien vaihtaminen

Ennen PVC oli valokuva-albumeissa hyvin tavallinen, ja myös itsestään kiinnittyvät magneettialbumit, joissa kuvat olivat kalvon alla tarrasivuilla, ovat pahamaineisia. Jos sinulla on vanhoja albumeja tai kansioita, tarkista ne kriittisesti. Vaihdon aika on, kun:

• suoja tuntuu tahmealta, rasvaiselta tai on samea;
• muovi on kellastunut tai haisee;
• huomaat kuvien tarttuneen muoviin tai muoviin jääneen jäljen;
• suoja repeää reikien kohdalta, jolloin sivu roikkuu.

Ota sivut ja kuvat varovasti pois. Jos kuva on tarttunut kiinni, älä vedä: se on rauhallisen iltapäivän ja oman lähestymistavan homma. Liu'uta irtoava materiaali uusiin polypropeeni- tai polyesterisuojiin. Heitä vanhat suojat pois tai käytä niitä korkeintaan leimasimille tai muulle kuin valokuville.

Kun kerran järjestelet kaikkea uudelleen, nyt on myös hyvä hetki skannata sivusi. Silloin ne ovat tallessa, jos jokin suoja joskus pettää.