Tee kortit itse scrapbooking-materiaaleista

Jos teet scrapbookeja, sinulla on jo kaikki, mitä korttien tekemiseen tarvitaan: designpaperin jämiä, tarroja ja muutama stanssattu kuvio, joka jäi yli sivulta. Kortti on myös mukava paikka harjoitella, koska pienessä koossa näet nopeasti, mikä toimii. Se, näyttääkö kortti viimeistellyltä, riippuu ennen kaikkea perusteista: tukevasta kartongista, kirjekuoreen sopivasta koosta ja terävästä taitoksesta.

Tukeva kartonki pohjaksi

Korttipohja on taitettu kartonki, jonka päälle kaikki tulee. Sen pitää pysyä pystyssä, vaikka päälle olisi liimattu muutama kerros. Siihen käytetään cardstockia eli tukevaa, yksiväristä korttikartonkia.

• Nyrkkisääntönä noin 220 g/m² riittää yksinkertaiseen, litteään korttiin.
• Jos päälle tulee useita kerroksia tai painavia koristeita, valitse 250–300 g/m². Ohuempi kartonki taipuu tai kaatuu.
• Valkoinen, kerma ja kraft (ruskea, valkaisemattoman näköinen kartonki) ovat kätevimmät värit aloittaa. Sileälle valkoiselle kartongille leimasinjälki tulee kauneimmin.

Designpaperi eli scrapbooking-lehtiöiden painettu paperi on liian ohutta, jotta siitä voisi tehdä kokonaisen kortin. Liimaa se kerrokseksi kartongin päälle. Sama pätee kaksiväriseen kartonkiin, jossa on valkoinen ydin. Siitä saa repäistyä kauniita reunoja, mutta pohjaksi se on yleensä liian veltto.

Koot ja niihin sopivat kirjekuoret

Aloita kirjekuoresta. Kortti, joka ei ihan mahdu kuoreen, on harmi kaiken sen työn jälkeen, joten valitse koko ennen kuin alat koristella. Nämä ovat yleiset koot:

• Kartonki 14,5 x 21 cm, nuuttaus 10,5 cm:n kohdalta. Taitettuna kortti on 10,5 x 14,5 cm, ja se mahtuu C6-kirjekuoreen (11,4 x 16,2 cm). A4-arkista saat kaksi.
• A6-kortti: puolikas A4-arkki (14,8 x 21 cm) taitettuna kokoon 10,5 x 14,8 cm. Sekin mahtuu C6-kirjekuoreen.
• A5-kortti, 14,8 x 21 cm, menee C5-kirjekuoreen (16,2 x 22,9 cm).
• Slimline-kortti: 21 x 18 cm, nuuttaus 9 cm:n kohdalta, taitettuna 9 x 21 cm. Kapea ja sirö. Se mahtuu DL-kirjekuoreen (11 x 22 cm).
• Neliönmuotoinen kortti, esimerkiksi 15 x 15 cm, ja neliönmuotoinen kirjekuori, joka on vähän väljempi.

Pystykortissa taitos on sivussa, vaakakortissa ylhäällä kuin teltassa. Jos seuraat amerikkalaista ohjetta, pohja on usein 4¼ x 5½ tuumaa (10,8 x 14 cm). Sekin mahtuu C6-kirjekuoreen, joten mitään ei tarvitse muuntaa.

Nuuttaus ja taittaminen

Nuuttaus tarkoittaa, että painat kartonkiin matalan uran kohtaan, johon taitos tulee. Kuidut heikkenevät siitä kohtaa, joten kartonki taittuu siististi eikä halkeile. Tukevassa kartongissa nuuttaus on oikeastaan aina tarpeen.

Voit nuutata näillä:

• paperileikkuri, jossa on nuuttausterä, jolloin leikkaat ja nuuttaat samalla laitteella
• nuuttauslauta ja luunuija
• viivain ja jotain tylppää, kuten tyhjä kuulakärkikynä, auki taivutettu paperiliitin tai pieni virkkuukoukku

Muutama asia, joka auttaa:

1. Aseta viivain tarkalleen mittaan ja paina tukevasti, mutta ei niin kovaa, että menet kartongista läpi.
2. Taita uraa pitkin ja painele taitos tasaiseksi luunuijalla. Laita väliin paperiarkki, niin tummaan kartonkiin ei tule kiiltäviä raitoja.
3. Kartongilla on kuitusuunta: kuidut kulkevat pääosin yhteen suuntaan. Kuitusuunnan mukainen taitos tulee sileimmäksi. Jos taitos murtuu rosoisesti, leikkaa seuraava pohja arkista toiseen suuntaan.
4. Kokeile uutta paperileikkuria tai uutta kartonkipakkausta ensin jämäpalaan. Jos leikkausjälki on rosoinen, terä on tylsä ja sen voi vaihtaa.

Helppo sommittelu neljässä kerroksessa

Kortti on oikeastaan pieni sivu. Näillä neljällä kerroksella pärjäät melkein aina:

1. Pohja. Taitettu kortti valkoisena, kermana, kraftina tai värillisenä.
2. Matto. Kerros designpaperia tai värillistä kartonkia, joka on vähän etukantta pienempi, niin että pohjasta jää näkyviin kapea reunus joka puolelle. 10,5 x 14,5 cm:n korttiin 9,5 x 13,5 cm on hyvä koko, jolloin reunusta jää puoli senttiä joka sivulle. Päälle voi laittaa toisen, vielä vähän pienemmän maton.
3. Aihe. Se yksi asia, johon katse osuu: leimattu tai stanssattu kukka, kuva scrapbooking-lehtiöstä, tagi tai pieni valokuva. Älä laita sitä automaattisesti keskelle. Vähän ylempänä tai vähän vasemmalla se näyttää usein luontevammalta.
4. Teksti. Toivotus leimattuna, tarrana tai käsin kirjoitettuna kartonkisuikaleelle. Aseta se lähelle aihetta, niin ne kuuluvat yhteen.

Nestemäisellä liimalla ehdit hetken suoristaa kerrosta, kaksipuolinen teippi toimii nopeammin. 3D-tarrapaloilla eli paksulla vaahtomuoviteipillä nostat kerroksen koholle ja saat syvyyttä. Kiinnitä ne vähän reunojen sisäpuolelle, niin ne eivät näy sivulta.

Jos pohja on tumma, liimaa sisäpuolelle vaalea arkki, jolle voit kirjoittaa. Kaksi tai kolme vilpitöntä lausetta kertoo enemmän kuin pitkä, yleinen teksti.

Rauhallinen ja pelkistetty vai kerroksellinen

Clean and simple, usein lyhennettynä CAS, on tyyli, jossa on paljon tyhjää tilaa: valkoinen pohja, yksi aihe, lyhyt teksti eikä muuta. Se näyttää rauhalliselta ja pelkistetyltä, mutta vaatii tarkkuutta. Vino taitos tai liimatahra näkyy heti.

Kerroksellisessa kortissa on useita mattoja, eri papereita, 3D-tarrapaloja ja embellishmentsejä eli koristeita, kuten nappeja, helmiä, nauhaa tai stanssattuja lehtiä. Scrappaajille se tuntuu usein tutulta, ja se on hyvä tapa käyttää jämät. Samanlevyiset suikaleet antavat rauhallisen taustan, ja sivulta yli jääneet stanssatut kuviot pääsevät näin vielä käyttöön.

Molemmat tyylit toimivat, kunhan kortissa on yksi selvä keskipiste. Kortit epäonnistuvat yleensä liian monien värien, liiallisen koristelun tai yhteen sopimattomien papereiden takia. Muutama nyrkkisääntö:

• Valitse kaksi tai kolme väriä ja pysy niissä.
• Käytä yhtä paperikokoelmaa, vaikka samaa kuin viimeisimmällä sivullasi. Silloin kortti ja albumi sopivat yhteen.
• Jätä jonnekin tyhjää tilaa, myös kerrokselliseen korttiin.
• Älä lisää koristetta vain siksi, että sitä sattuu olemaan käsillä.

Pidä sisäpuoli ja vastakkain taittuvat osat mahdollisimman litteinä. Muuten kortti ei sulkeudu kunnolla, ja erikoistaitoksissa se jää kiinni.

Paksun kortin lähettäminen turvallisesti

3D-tarrapalat, napit ja shaker-kortit eli kortit, joissa on paljetteja täynnä oleva, liikkuva ikkuna, tekevät kortista paksun. Kädessä se on kaunis, mutta matkalla lajittelukone voi litistää tai repäistä irti ulkonevia osia.

• Kiinnitä kaikki kunnolla. Pidä korttia ylösalaisin ja ravista vähän: liimaa uudelleen se, mikä on löysällä.
• Pidä koristeet vähän matkan päässä reunoista, sillä reunat joutuvat koville.
• Tarkista shaker-kortista, että ikkuna on suljettu joka puolelta, jotta paljetteja ei valu ulos.
• Laita kortti sellofaanipussiin tai taita paperiarkki sen ympärille, jotta glitteri ja liimajäämät eivät tartu kirjekuoreen.
• Laita kummallekin puolelle pala tukevaa kartonkia tai valitse kuplamuovikuori tai litteä rasia.
• Ota tarpeeksi väljä kirjekuori, jotta kortti ei ole puristuksissa.

Paksu kirjekuori ei aina mahdu postilaatikosta tai maksaa enemmän postimaksua. Jos olet epävarma, katso postin ajantasaiset säännöt tai anna punnita ja mitata kuori postipalvelupisteessä ennen kuin postitat sen. Jos kortti on hyvin hauras, se on parasta viedä itse perille.

Pieni pino varastoon

Kun perusteet ovat hallussa, leikkaa ja nuuttaa muutama kortti kerralla ja liimaa niihin valmiiksi matto. Kun kalenterissa on syntymäpäivä, sinun tarvitsee lisätä vain aihe ja toivotus. Näin teet vartissa kortin, joka näyttää huolella tehdyltä.