Art journaling: näin pääset alkuun

Olet ehkä nähnyt niitä: sivuja täynnä maalia, aikakauslehden riekaleita, leimattu pikkulintu ja yksi lause isoin kirjaimin. Se on art journalingia. Se näyttää usein taiteelta, mutta oikeastaan se on kuvapäiväkirja. Parasta siinä on, ettei siitä tarvitse tulla kaunista. Näin pääset alkuun vähillä tarvikkeilla ja vaikket vielä tietäisi, mikä tyylisi on.

Mikä on art journal

Art journal on kirja, jossa näytät maalin, kollaasin, piirrosten, leimojen ja sanojen avulla, mikä mieltäsi askarruttaa. Tunteen, värin, jota teki mieli käyttää, lauseen, joka jäi mieleen, päivän, jonka haluat muistaa. Sille, mitä kirjaan kuuluu, ei ole sääntöjä. Tärkeintä on itse tekeminen, ei lopputulos.

Ero scrapbookiin on lähinnä tarkoituksessa. Scrapbook säilyttää muistoja: valokuvat ovat pääosassa, ja se tehdään usein, jotta sitä voi myöhemmin selata tai antaa eteenpäin. Art journal on enemmän leikkikenttä. Kokeilet tekniikoita, käsittelet ajatuksiasi etkä joudu selittämään mitään. Kuvia saa olla, mutta ei ole pakko.

Raja on tosin häilyvä. Moni skräppääjä käyttää art journal -tekniikoita layoutin taustana, ja art journal -sivu, jossa on valokuva, on oikeastaan jo scrapbook-sivu.

Millaisen kirjan valitset

Tärkeintä on paperi. Maali, liima ja vesi saavat ohuen paperin aaltoilemaan, ja se, mitä laitat toiselle puolelle, näkyy toiselta puolelta läpi. Valitse siksi paperia, joka on vähintään noin 200 g/m². Tavallinen tulostuspaperi on 80 g/m², joten se on reilusti yli kaksinkertainen. Noin 300 g/m²:n akvarellipaperi kestää vielä enemmän.

Mihin kannattaa kiinnittää huomiota:

• Mixed media -kirjat on tehty sekä kuiville että märille materiaaleille. Ensimmäiseksi kirjaksi se on varmin valinta.
• Akvarellikirjat kestävät paljon vettä, mutta karhea pinta voi tehdä ohuista viivoista hankalia.
• Spiraalikirja aukeaa tasaisesti, ja sivun saa helposti käännettyä. Sidottu kirja tuntuu enemmän oikealta kirjalta, ja siinä voit työskennellä aukeaman keskikohdan yli.
• A5 on hyvä koko aloittaa: tarpeeksi iso leikkimiseen, tarpeeksi pieni täyttyäkseen nopeasti.

Kalliin ei tarvitse olla. Vanha sidottu kirja kierrätyskeskuksesta, kalenteri tai vihko, jossa on vähän paksumpaa paperia, käy myös. Sivele sivuille silloin ensin kerros gessoa ja liimaa tarvittaessa kaksi sivua yhteen, niin niistä tulee tarpeeksi tukevia.

Perustarvikkeet alkuun

Tarvitset vähemmän kuin videot antavat ymmärtää. Tällä listalla pääset pitkälle:

• Gesso: valkoinen pohjuste, joka näyttää paksulta maalilta. Se tekee paperista tukevampaa, auttaa maalia tarttumaan paremmin ja vähentää kosteuden läpi imeytymistä. Kuivuttuaan pinta tuntuu hieman karhealta, joten myös lyijykynä ja pastelliliidut tarttuvat paremmin.
• Akryylimaali: muutama tuubi opiskelijalaatua riittää. Valkoinen, musta ja kaksi tai kolme väriä, joista pidät. Akryylimaali on kuivuttuaan vedenkestävää, joten voit työskennellä kerros kerrokselta.
• Liima: liimapuikko paperille tai matta medium (akryylimedium, joka on sekä liima että suojakerros) ohuelle paperille, servieteille ja aikakauslehtipaperille.
• Kynät: vedenkestävä musta fineliner sekä valkoinen geelikynä tai maalitussi tummalle tai maalatulle pohjalle kirjoittamiseen. Tavalliset tussit liukuvat usein huonosti kuivan akryylimaalin päällä.
• Apuvälineet: litteä sivellin, vanha muovikortti maalin levittämiseen, vauvanpyyhkeitä pyyhkimiseen ja sakset.

Myöhemmin käteviä, mutta ei välttämättömiä: sapluunat, leimasimet, washi tape, muste ja struktuuripasta. Aloita pienesti ja osta jotain vasta, kun huomaat kaipaavasi sitä.

Kollaasimateriaalia ei tarvitse ostaa. Kerää kortteja, vanhoja karttoja, lahjapaperia, kuitteja, aikakauslehtien sivuja ja kauniita pakkauksia. Kun jokaiselle lajille on oma kirjekuori tai minigrip-pussi, löydät tavarat myöhemmin helpommin.

Ensimmäinen sivusi: tausta, kuva, sanat

Tyhjä valkoinen sivu voi lamaannuttaa. Siksi auttaa, kun ajattelet kolmena kerroksena. Niitä ei tarvitse tehdä yhtenä iltana: tänään tausta, huomenna kuva ja viikonloppuna sanat käy yhtä hyvin.

Ensimmäinen kerros: tausta

Sivele sivulle ensin ohut kerros gessoa ja anna sen kuivua. Valitse sitten yksi väri ja maalaa koko sivu. Heti kun sivu ei enää ole valkoinen, ensimmäinen kynnys on ylitetty.

Muutama helppo tapa saada taustaan enemmän eloa:

• Laita vähän maalia vanhalle muovikortille ja vedä se sivun yli. Raidat ja tyhjät kohdat ovat juuri kauniita.
• Laita kaksi tai kolme väriä vierekkäin ja anna niiden sekoittua vähän siellä, missä ne kohtaavat. Valitse toisiinsa sopivia värejä, muuten lopputulos muuttuu ruskeaksi.
• Liimaa paloja aikakauslehdestä, vanhan kirjan sivuista tai servetistä ja maalaa osittain niiden päälle.
• Taputtele maalia sapluunan läpi tai roiski ohennettua maalia siveltimestä.

Anna jokaisen kerroksen kuivua kunnolla ennen kuin jatkat. Märkä maali märän päällä muuttuu nopeasti mössöksi.

Toinen kerros: kuva

Valitse yksi asia, josta tulee katseenvangitsija. Se voi olla leikattu kuva, leima, yksinkertainen muoto kuten ympyrä tai sydän, valokuva tai piirros. Jos et osaa piirtää, se ei haittaa: kollaasi ja leimat ajavat saman asian.

Aseta kuva ensin irrallaan sivulle ja siirtele sitä, kunnes se tuntuu hyvältä. Liimaa se sitten kiinni. Jos haluat terävän leimajäljen karhealle, maalatulle pohjalle, leimaa ohuelle silkkipaperille ja liimaa se sivulle. Silloin näyttää siltä kuin olisit leimannut suoraan kirjaan.

Kolmas kerros: sanat

Sanat tekevät sivusta henkilökohtaisen. Yksi sana voi riittää, lause, joka kosketti sinua, tai muutama rivi siitä, millainen päiväsi oli. Kirjoita isosti ja uskalla käyttää omaa käsialaasi. Vinot kirjaimet kuuluvat sinuun.

Jos haluat kirjoittaa jotain, mitä kukaan ei saa lukea, sekin onnistuu. Kirjoita se sivulle ja maalaa sen päälle, tai kirjoita se irtokortille, jonka piilotat läpän taakse.

Lopuksi voit lisätä valkoisella geelikynällä tai mustalla finelinerilla viivoja, pisteitä tai reunuksen. Se viimeistelee sivun.

Entä jos et vielä tiedä tyyliäsi?

Se on normaalia ja oikeastaan hauskin osa. Tyyli syntyy tekemällä, ei sitä miettimällä. Muutama asia, joka auttaa:

• Kokeile jokaisella sivulla yhtä uutta tekniikkaa. Kymmenen sivun jälkeen tiedät, mistä pidät ja mistä et.
• Käytä rajattua väripalettia, esimerkiksi kahta väriä sekä mustaa ja valkoista. Rajoitus helpottaa valintoja.
• Ota lähtökohdaksi teema tai sana, jos et tiedä, mitä tehdä: vuodenaika, paikka, laulun säe.
• Seuraa rauhassa jotain ohjetta ja tee sama perässä. Se on harjoittelua, ja omat valintasi hiipivät mukaan itsestään.
• Selaa kirjaasi kerran kuussa. Mitkä sivut ilahduttavat sinua? Mitkä värit ja tekniikat toistuvat? Siinä on tyylisi.

Rumat sivut kuuluvat asiaan. Voit aina työskennellä niiden päälle, sillä gessokerros tekee kaikesta taas uutta. Tai voit jättää ne todisteeksi siitä, että kokeilit jotain.

Pitääkö sivuja näyttää muille?

Ei. Art journal on sinun. Moni pitää sen täysin omana tietonaan, juuri koska se antaa vapauden sotkea ja olla rehellinen. Sinun ei tarvitse selittää kenellekään mitään.

Joistakin on mukava jakaa välillä sivu ystävän kanssa, luovana iltapäivänä tai netissä. Se voi inspiroida ja antaa itsevarmuutta, mutta se ei ole edellytys. Jos haluat säilyttää tai näyttää sivun antamatta kirjaa käsistäsi, voit skannata sen ja valita itse, kuka sen näkee.

Pidä kirjaa paikassa, josta se on helppo ottaa, ja tee sivu silloin, kun siltä tuntuu. Kolme kertaa kuussa riittää. Kyse ei ole sinnittelystä vaan ilosta.