Scrapbook-tarvikkeiden säilytys: paperit, tarrat ja washiteipit

Kaikki alkaa yhdestä paperipakkauksesta ja muutamasta tarra-arkista. Pari vuotta myöhemmin sängyn alla on laatikko, teippirullia on kolmessa eri laatikossa ja ostat tarran, joka sinulla onkin jo. Säilytys ei ole itsetarkoitus. Tärkeintä on, että näet, mitä sinulla on, jotta käytät sitä.

Mistä aloittaa järjestäminen

Ota kaikki esiin. Ihan kaikki, joka laatikosta ja lokerosta, ja levitä ne isolle pöydälle tai lattialle. Vasta kun kaikki on samassa paikassa, näet, kuinka paljon sinulla on ja mitä sinulla on tuplana.

Tee sen jälkeen karkeat pinot:

• paperit ja cardstock (paksu, yksivärinen kartonki)
• tarrat, kirjaimet ja die cutit (stanssatut muodot)
• washiteipit ja muut teipit
• embellishmentit eli pienet koristeet, kuten napit, brad-niitit ja paljetit
• työvälineet: sakset, liimat, kynät, leimasimet ja musteet

Kysy jokaisen pinon kohdalla itseltäsi muutama kysymys. Mitä käytän usein? Mihin en ole koskenut kuukausiin? Mitä minulla on tuplana? Sen, mikä ei enää miellytä sinua, voit heittää pois tai antaa toiselle skräppääjälle. Skräppäysiltapäivä tai ryhmän vaihtonurkkaus on siihen hyvä paikka.

Tärkein sääntö tulee tässä: pidä skräppäystavarasi yhdessä. Olipa kyse yhdestä kassista, jonka viet ruokapöydän ääreen, tai kokonaisesta seinästä askarteluhuoneessa, kaiken pitää olla yhdessä paikassa.

30 x 30 -paperit: pystyssä vai vaakatasossa

Iso koko, 30,5 x 30,5 cm (12 x 12 tuumaa), on hankala. Se ei mahdu tavallisiin kansioihin eikä A4-laatikoihin. Sitä voi säilyttää kahdella tavalla, ja kumpi on parempi, riippuu siitä, kuinka paljon paperia sinulla on.

Jos paperia on vähän, säilytä se vaakatasossa. Matalassa laatikossa tai vetolaatikossa se pysyy suorana eikä pääse käpristymään. Reunallisten pinottavien laatikoiden haittapuoli on, että kun ne ovat täynnä, alinta arkkia on vaikea saada ulos. Myös isossa avoimessa lokerossa alimmat arkit jäävät kauas.

Jos paperia on paljon, säilytä se pystyssä. Selaat sitä kuin levylaatikkoa ja löydät nopeammin juuri sen sävyn tai kuvion. Se vie myös vähemmän tilaa. Yksi sudenkuoppa kuitenkin on: puolityhjässä pystytelineessä paperi taipuu. Pidä teline siis melko täynnä tai lisää väliseiniä, jotta jokainen lokero pysyy täytenä.

Monet skräppääjät käyttävät lokerohyllyä, jossa on noin 33 cm:n neliölokerot. Niihin 12 x 12 -paperi mahtuu taipumatta. Kätevä tekijä voi jakaa lokeron ohuilla, rimojen varaan asetetuilla hyllylevyillä, jolloin jokaiseen lokeroon tulee kymmenen tai kaksitoista kerrosta ja jokaiseen arkkiin ylettyy. Rautakauppa sahaa levyt usein mittojen mukaan. Mittaa kuitenkin ensin: kaikki A4-kokoiset laatikot tai paperilokerikot eivät mahdu tällaiseen lokeroon.

Valitse mahdollisuuksien mukaan jotain, mikä toimii kumminkin päin, vaakatasossa ja pystyssä. Kokoelmasi kasvaa, eikä silloin ole mukava ostaa kaikkea uudelleen.

Paperinpalojen lajittelu värin tai tyypin mukaan

Paperinpalat ovat leikkaamisesta yli jääneitä paloja: liian pieniä taustaksi, liian kauniita heitettäviksi pois. Ne ovat käteviä valokuvien taustapaloiksi, tarroiksi ja pieniksi suikaleiksi. Arvottomia niistä tulee vasta, kun ne katoavat yhteen isoon pussiin.

Värin mukaan lajittelu toimii hyvin, jos rakennat sivusi värien pohjalta. Laita palat kansioihin tai rasioihin lämpimistä sävyistä viileisiin: punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen, violetti sekä oma lokero neutraaleille ja mustavalkoisille. Näet yhdellä silmäyksellä, mikä sopii kuvaasi.

Tyypin mukaan lajittelu toimii paremmin, jos etsit usein jotain tiettyä, kuten ruutuja, kukkia, yksiväristä cardstockia tai joulupaperia. Voit myös järjestää teeman tai vuodenajan mukaan: syntymäpäivät, lomat, juhlapyhät.

Muutama vinkki, joilla kokonaisuus pysyy selkeänä:

• Säilytä palat pystyssä kapeassa laatikossa tai riippukansioissa, niin voit selata niitä.
• Heitä pois pelikorttia pienemmät palat tai laita ne yhteen rasiaan stanssereita ja pieniä muotoja varten.
• Jotkut skräppääjät säilyttävät kaikkein pienimmät suikaleensa tarkoituksella lajittelematta kauniissa peltirasiassa ja valitsevat fiiliksen mukaan. Sekin käy, kunhan rasioita on vain yksi.

Tarrat näkyville ja mukaan otettaviksi

Tarroja, jotka jäävät pussiinsa, et juuri koskaan käytä. Joka kerta ne pitää ottaa esiin, katsoa ja laittaa takaisin, ja juuri tuo pieni vaiva riittää siihen, että ne jäävät käyttämättä. Mitä näet, sitä käytät.

Siksi tarrakirja, jossa on läpinäkyvät taskut, on helpoin ratkaisu. Selaat sitä kuin valokuva-albumia. A5-kokoinen rengaskansio kirkkailla muovitaskuilla toimii yhtä hyvin, ja sitä voi laajentaa. Pidä saman sarjan tarrat yhdessä ja laita usein käyttämäsi eteen.

Irralliset pienet tarrat ja arkkien jämät voit siirtää silikonipaperille, samanlaiselle liukkaalle arkille, jolla tarrat muutenkin ovat. Ne irtoavat siitä helposti ja näet tarkalleen, mitä sinulla vielä on. Älä pidä voimakkaasti tarttuvia tarroja kuukausia muoviarkilla: ne voivat vahingoittaa pintaa, kun irrotat ne.

Jos haluat pitää sen yksinkertaisena, kiinnitä kokonaiset tarra-arkit paperisella washiteipillä vanhaan vihkoon. Se ei maksa mitään, ja teippi irtoaa myöhemmin yleensä repimättä paperia.

Muutama kätevä yksityiskohta:

• Anna usein käyttämiesi arkkien pistää vähän taskun yläreunan yli.
• Laita imupaperia tai leivinpaperia toisiinsa tarttuvien arkkien väliin.
• Tee jokaiselle ryhmälle välilehti, jossa on yksi tunnusomainen tarra, niin sinun ei tarvitse selata koko kirjaa.
• Kirjan ympärille laitettu kuminauha pitää kaiken kiinni, kun otat sen mukaan.

Washiteippien säilytys

Washiteipit (ohut, kuviollinen paperiteippi) haluat nähdä. Laatikossa olevat rullat unohtuvat. Muutama toimiva tapa:

• Pystyssä vetolaatikossa tai rasiassa vierekkäin kuin pienet kirjat, jolloin näet kaikkien reunat.
• Tangossa tai seinätelineessä, jos pöydän yläpuolella on tilaa.
• Pala jokaisesta rullasta silikonipaperiarkille numeron kanssa. Se arkki on värikarttasi.
• Kun lähdet liikkeelle, kääri pieni pätkä pillin tai kortin ympärille, ettei koko rullaa tarvitse ottaa mukaan.

Haitarikansio on kätevä mukaan otettavaksi: jokaisessa lokerossa oma teemansa, teippisuikaleet ja tarrat yhdessä. Valitse pieni koko, sillä iso kansio muuttuu nopeasti kömpelöksi.

Säilytys pienessä tilassa

Kaikilla ei ole askarteluhuonetta. Usein kyse on olohuoneen nurkasta tai osasta yhteistä työhuonetta. Silloin tämä toimii:

• Hyödynnä korkeutta. Seinähyllyt, reikälevy saksille ja viivaimille sekä teline pöydän yläpuolella vapauttavat työtasosi.
• Käytä oven sisäpuolta. Sinne sopii kenkäjärjestäjä, jossa on läpinäkyvät taskut, ja se on täydellinen liimoille, kynille ja maaleille.
• Valitse rullakko. Työnnät sen pöydän ääreen, kun alat skräpätä, ja siirrät sen sitten pois.
• Läpinäkyvistä pinottavista laatikoista näkee sisällön avaamatta niitä.
• Dosetti tai isolokeroinen jääpalamuotti sopii hyvin napeille ja brad-niiteille.

Tee itsellesi asiat helpoiksi myös vakituisella työkassilla tai -laatikolla. Siinä on kaikki, mitä tarvitset yhteen sivuun, ja lopuksi se suljetaan taas.

Järjestelmä, jossa pysyt

Hienoinkaan järjestelmä ei auta, jos luovut siitä viikon jälkeen. Pidä se siis yksinkertaisena.

1. Anna kaikelle oma paikka ja lisää siihen tarra. Myös laatikoihin ja vetolaatikoihin.
2. Tee lokero uusille ostoksille. Juuri ostamasi tavarat menevät ensin sinne, kunnes sinulla on aikaa laittaa ne paikoilleen.
3. Aseta raja. Kun kuviopaperien laatikko on täynnä, jotain lähtee ensin pois ennen kuin uutta tulee tilalle.
4. Suunnittele lyhyt siivouskierros kerran kuukaudessa tai vuodenajassa. Puoli tuntia riittää.
5. Pidä listaa siitä, mitä sinulla jo on, tai ota puhelimellasi kuva tarrakirjastasi. Silloin et jää kaupassa epäröimään.

Ja laita keskeneräiset sivut omaan kansioonsa ja niiden päälle muistilappu siitä, mitä vielä pitää tehdä. Silloin et unohda, että sivulle piti vielä tulla vähän journalingia.

Tavoite ei ole paikka, joka näyttää hyvältä aikakauslehdessä. Tavoite on, että istut alas, otat sen, mitä tarvitset, ja aloitat.